perjantai 4. tammikuuta 2019

Lappeenrannan laulukilpailut 4. päivä (2019)

Lappeenrannan laulukilpailut, Lappeenranta-sali 2019-01-04

Myös Ville Virtanen norkoilee kaupungintalolla

Viimeinen välieräpäivä alkoi kahden baritonin voimin. Jussi Vänttinen jätti minut alkuerässä hieman kylmäksi. Hänen tulkintansa ja esiintyminen oli kohdallaan, mutta itse laulaminen ei hirveästi säväyttänyt. Välieränsä hän aloitti kahdella vaikealla Wolfin ja Schubertin laululla. Alkuerän tuntemukset alkoivat valua mieleen, mutta sitten padot aukesivat ja fokus tuntui löytyvän Schubertin Der Doppelgängerin voimalla. Joonas Pohjosen Laulutunti iloittelun jälkeen välierä päättyi komeasti Ravelin lauluihin. Oikein komea välierä kokonaisuutena. Olisiko laulujärjestystä muuttamalla vielä tullut komeammaksi?

Seuraavaksi tuli vuoroon Tiitus Ylipää. Hänen instrumenttinsa ilahdutti jo alkuerässä ja sama meno jatkui myös välierässä. Ehkäpä välieräohjelmisto oli hieman tasapaksu yleisön kosiskelun kannalta. Itse kyllä vakuutuin Straussin Morgen! lopetukseen. Mainio esitys ja jännä kontrasti kahden eri baritonin välillä. Kelpo laulajia molemmat.

Kolmannen välierän toinen puolisko tarjosi sitten taas kaksi sopraanoa. Jenni Hietalan täyteläinen ja vahva ääni oli hienoa kuultavaa. Hieman saksan ääntämys herätti huolta, vaikka ässiä kyllä kuuluikin. Jenni tuntuu kovin varmalta esiintyjältä, vaikka onkin kisojen nuorin laulaja.

Jälleen saimme hienon kontrastin laulajien välillä kun kolmannen välierän päätti Marika Hölttä. Hänen äänensä taipuu koloratuurin suuntaan. Pidän kovasti niistä korkeista äänistä, alakertaan kaipaisin kuitenkin vielä vähän täyteläisyyttä. Marika on mainio esiintyjä ja ottaa kotiyleisön mukaansa. Hyvä laulaja on hänkin. Kenellä on rohkeutta laulaa Straussin Amor, ansaitsee kaiken kunnioituksen.

Neljännessä välierässä kuultiin vain kolmea laulajaa. Alina Koivula aloitti sopraanosuoran. Alkukilpailussa hänestä jäi positiivinen kokonaiskuva ja välierä paransi vielä mielikuvaa lisää. Välieräohjelmistosta eritoten Rahmaninovin laulut jäivät mieleen ja lopun Villa-Lobosin laulut sopivat mahtavasti loppuun.

Annika Leinon alkuerä jätti minut hieman haaleaksi, mutta välierässä lämpötila nousi huomattavasti. Hän oli rakentanut ohjelmansa Hindemithin teosten ympärille. Yleensä Hindemithillä ja minulla on sivistyneen rauhallinen suhde, mutta Annikan avulla koimme valaistumisen kolmisin. Hindemithin laulut sopivat todella hienosti hänen äänelleen ja toivon kovasti kuulevani häntä vielä finaalissa.

Olen tässä päivien kuluessa ihmetellyt kun suurta omaa suosikkia ei ole löytynyt, mutta välierien viimeinen esiintyjä Aurora Marthens rikkoi tuon lumouksen. Hieman ihmetytti miksi hän lauloi viimeisenä, sillä hänhän aloitti alkuerät, joten hänen olisi käsittääkseni pitänyt laulaa myös välierien ensimmäisenä. Mutta kyllä hän minun välieräkokemukseni kruunasi. Alkuerä kuulosti jo hyvältä, mutta välierä sitten huumasi täysin. Hyvää artikulaatiota, hienoa tulkintaa ja aivan mahtava ohjelmisto. Kiitos!

Yleisön osalta on vuorossa välipäivä ja finaali sitten sunnuntaina. Ja jälleen lopuksi ennen julkaisua vilkaisu laulukilpailujen sivuille ja sieltähän löytyvätkin jo finalistit:

Marthens Aurora, sopraano
Martikainen Jere, tenori
Nuutinen Irina, mezzosopraano
Puumala Virva, sopraano
Vänttinen Jussi, baritoni
Ylipää Tiitus, baritoni
Hölttä Marika, sopraano
Koivula Alina, sopraano
Leino Annika, sopraano

Sopii minulle. Heta Sammalisto-Muhosta olisin kyllä mielelläni kuullut vielä lisää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti