 |
| YLE on saapunut saliin |
Edelleen laulajakaartin tasaisuus jää ensimmäisenä mieleen. Toisaalta se on tietysti hyvä asia, mutta toisaalta olisi mukava löytää myös selkeitä supersuosikkeja.
Ensimmäisen välierän aloitti Jere Martikainen. Hän jäi positiivisena mieleen jo toissa kisoista ja hän tuntuu kypsyneen kovasti. Edelleen siellä pohjalla on navakkaa tenoriasennetta, mutta syvyyttä tulkintoihin tuntuu tulleen mukavasti lisää. Jere on kyllä omia suosikkejani, vahvaääninen kaveri.
Seuraavana lavalle tuli mezzosopraano Irina Nuutinen. Alkuerissä hän oli yksi ehdottomia suosikkejani. Välierä eteni myös komeasti, vaikkei aivan samanlaista huumaa tuonutkaan mukanaan. Vahva tulkitsija, tykkään kovasti.
Sopraano Virva Puumala jännitti mielestäni hieman liikaa alkuerän alussa joka saattoi haitata hänen Bach tulkintaansa, vai tulkitsenko vain väärin hänen kehonkieltään. Välierä lähti tasaisemmin käyntiin ja tähänastisista välieräohjelmistoista hänen kattauksensa on mielestäni parhaiten koostettu. Virvalla on upea ääni, mikä saattaisi tulevaisuudessa taipua dramaattisempaankin suuntaan. Välierä oli parannus alkuerään nähden.
Välierien ensimmäisen jakson päätti baritoni Aku Rantama. Komeaääninen veijari. Omat korvani kaipaavat vielä jotain pientä särmää joka kutittelisi hieman enemmän. Erittäin lupaava kaveri.
Toisen välieräjakson aloitti sopraano Piia Rytkönen. Hänen välieräesityksestään jäi mieleen Debussy osuus ja Richard Straussin laulut.
Sopraano Heta Sammalisto-Muhonen omaa komean instrumentin. Ääni on rehevä ja siinä on huikea voimapotentiaali. Kontrolli onneksi kuitenkin pysyy. Hänen finaaliesitystään odotan mielenkiinnolla.
Johanna Takalon sopraano on sen sijaan lyyrinen ja heleä. Kelpo laulaja hänkin, vaikka artikulaatio välillä kohotti toista kulmakarvaani.
Henri Uusitalo on ainoa jatkoon päässyt basso. Hänen välierärepertuaarinsa koostui kaikki eri säveltäjien musiikista, mutta mielestäni hyvä kokonaisuus. Kelpo esitys häneltäkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti