Simon Boccanegra loistotuotantona

 Ooppera: Simon Boccanegra - Kansallisooppera 2024-3-22

© 2024 Ilkka Saastamoinen

Pierre Audin ohjaama Giuseppe Verdin Simon Boccanegra on yhteistuotanto Tokion New National Theatren, Madridin Teatro Realin ja oman kansallisoopperamme kesken. Maailman ensi-ilta taisi olla marraskuussa Tokiossa ja nyt oli vuorossa Helsinki.

Simon Boccanegran juoni on erittäin epäselvä ja kaikin puolin pökkelö. Jos tarina ei ole tuttu, kannattaa ehdottomasti panostaa hetki viimeistään käsiohjelman synopsiksen lukemiseen. Selitin väliajalla vieressä istuvalla oopperan ystävälle rautalangan avulla kuka kukin on. Ei riitä, että juonessa on aikahyppyjä ja henkilöt ovat erinimisiä, käsiohjelmakin käyttää samasta henkilöstä peräkkäisissä lauseissa etu- ja sukunimiä, sekoittaakseen pakkaa.

Libretto sisältää lausekukkasia, jotka oopperamaailman ulkopuolella aiheuttaisivat hihittelyä, mutta Verdin musiikin sitoessa ne draamaan, niistä muodostuu pieniä palasia jotka osoittavat miksi ooppera on niin mahtava taidelaji, kuin mitä se on.

Edellä olikin varmaan kaikki kriittinen osuus mitä ensi-illasta jäi mieleen. Kaikki loppu olikin puhdasta nautintoa. Pierre Audin ohjaus ja Anish Kapoorin huikean hieno abstrakti lavastus eivät yritäkään sijoittaa tarinaa mihinkään aikaan, vaan tapahtumat etenevät omassa mikrokosmoksessaan. Wojciech Dziedzicin puvut ja Jean Kalmanin valot ovat täydellisessä synkassa Kapoorin lavastuksen kanssa. Erittäin näyttävä ja toimiva produktio.

© 2024 Ilkka Saastamoinen

Verdin musiikki sitoo juonen riekaleet yhteen ja antaa kehykset kohtauksille. Helsinkiin haalittu laulajakatras on aivan mahtava roolitus. Nimiroolin bulgarialainen baritoni Vladimir Stoyanov omaa ilmaisuvoimaisen, puhuttelevan äänen. Libanonilais-kanadalaisen sopraanon Joyce El-Khouryn ääneen minulla meni hetki totutellessa, mutta sen jälkeen oli myyty. Erittäin tasaisen ja korkeatasoisen roolituksen täydensivät Riccardo Zanellato, Sebastian Catana, Koit Soasepp, Mika Pohjonen, Iris Candelaria ja illan äänitykki Mihails Čulpajevs.

Kun orkesterikin oli Pietro Rizzon johdolla hyvässä iskussa, Simon Boccanegraa voi täysin sydämin suositella.