Konsertti: Konserttihovi 2015-04-26
Konserttihovin kevätkauden päätteeksi taitojaan kävi esittelemässä nuori multi-instumentalisti Viola Uotila. Violan laulun, kanteleiden ja sellon lisäksi kuulimme Tomi Uotilan sellismiä ja Leena Suhosen pianismia. Konsertin alkupuolen saimme nauttia kotimaisesta musiikista säveltäjänimien Ahmas, Korhonen, Salmenhaara, Sibelius ja Uotila parissa. Väliajan jälkeen siirryimme ulkomaille Kellyn ja Chopinin musiikin pariin.
Ilmeisesti olen elänyt jonkinlaisessa pimennossa kun en aikaisemmin ole Viola Uotilaan törmännyt. Ainakin tässä konsertissa nuoren neidon pääinstrumentti tuntui olevan kantele. Kanteleen soittajia kohtaa valitettavan harvoin; jo tästä syystä konsertti oli mielenkiintoista kuultavaa. Kanteletta vaivaa konserttisoittimena sama vika kuin kitaraakin, eli äänenpaine on kovin alhainen. Violan konserttikantele oli ilmeisesti mikrofonin kautta vahvistettu, mutta ainakin omalle paikalleni kanteleen ääni kuulosti onneksi akustiselta.
Alkupuolen kappaleista kiinnostavimmat olivat kanteleelle sovitettu Erkki Salmenhaaran Legenda ja Harri Ahmaksen Karjalainen Apollo, jossa Violan kanteleen ohella kuulimme hänen isänsä Tomi Uotilan sellonsoittoa.
Varsinaisena finaalina konsertille saimme kuulla Frédérik Chopinin Sellosonaatin. Tällä kertaa Viola soitti itse selloa ja Leena Suhonen oli pianon ääressä. Violan sellonsoittokin on varsin hyvällä mallilla. Itse jäin kaipaamaan kuitenkin vielä enemmän heittäytymistä musiikin vietäväksi ja tulkinnan syvyyttä. Tuota tulee varmasti iän myötä lisää, mutta tänään tuntui että Viola ei vielä rohjennut antaa sellolle sille kuuluvaa paikkaa, vaan seurasi hieman liikaa pianoa.
Oikein kelpo konsertti kaiken kaikkiaan. Violalla tuntuu olevan lahjoja yli useamman genren. Toivottavasti nuori taituri löytää oikean balanssin intressiensä kesken.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti