Lappeenrannan laulukilpailujen ennakkokilpailu II (2018)

Helkiö-sali, Lappeenranta 2018-10-21

Lappeenrannan musiikkiopiston aulassa on ilmoitustaulu, johon opiskelijat voivat jättää lappusia joissa he kertovat millainen on heidän unelmaopistonsa ja näitä toiveita sitten toteutetaan opetuksen suunnittelussa. Ylivoimaisesti suosituimmat toiveet ovat kahvion hintojen alennus ja pistorasioiden lisääminen. Itse kitaran soittajana tietysti toivon että Lappeenrannassa on valtava joukko nuoria nälkäisiä sähkökitaristeja. Erikoisin lappu on kuitenkin seuraava.

En ole törmännyt missään moiseen laitteeseen. Ilmeisesti musiikkiopisto ruokkii myös innovaatioita. Keinuja olisin itsekin kaivannut ennakkokilpailun toisen päivän session loppupuolella. Pitkät päivät käyvät kovasti istumalihasten päälle.

Sunnuntain saldo oli 26 laulajaa. Eli kaikkiaan kahden päivän aikana kuultiin elävänä 59 laulajan esitys. Näistä tuomaristo poimii noin puolet vuodenvaihteen varsinaista kisaa varten.

Varmasti ensi vuosi alkaa komealla kisalla, mielestäni taso oli ennakkokilpailussa varsin hyvä. Suuria ennakkosuosikkeja en vielä osannut bongata, mutta kelpo laulajia kisaan on tulossa.

Tuomaristo tekee varmasti hyvät valinnat, mutta onhan näiden kilpailujen seuraamisen kannalta mukava myös arvailla ja kannustaa omia suosikkeja. Kuten sanoin kaikki laulajat saavat minulta suuren arvostuksen, mutta en panisi pahakseni jos saisin viettää ensi vuoden ensimmäistä viikkoa vaikkapa näiden laulajien kanssa:

Sofia Buono
Helianna Herkkola
Jenni Hietala
Marika Hölttä
Laura Juvonen
Emil Mahjneh
Aurora Marthens
Jere Martikainen
Annemari Moilanen
Meeri Pulakka
Virva Puumala
Aku Rantama
Elisaveta Rimkevitch
Miia Saari
Pauliina Sairanen
Heta Sammalisto-Muhonen
Kaisu Tajakka
Johanna Takalo
Tiitus Ylipää

Heidän esityksensä jättivät jälkeensä kutinaa että annettavaa voisi olla enemmänkin. Nähdään tammikuussa Lappeenrannassa!

Lappeenrannan laulukilpailujen ennakkokilpailu I (2018)

Helkiö-sali, Lappeenranta 2018-10-20

Taas on kolme vuotta vierähtänyt edellisistä Lappeenrannan laulukilpailuista. On aika katsastaa millaisia kotimaisia laulajia musiikkiopistot ja laulunopettajat ovat kypsytelleet.

Tämä on nyt kolmas laulukilpailujen sykli jota seurailen. Selailin tänään väliajoilla kirjoituksiani edellisistä kilpailuista. Jos ensimmäisen päivän perusteella voisi vetää jotain johtopäätöksiä, niin taso on tasaisen mukava. Selviä suosikkeja, jotka tekevät samantien suuren vaikutuksen, ei kauhean montaa tullut. Mutta toisaalta sinne skaalan toiseen päähän ei oikein tullut ketään. Kaikkia oli mukava kuunnella; toki ei niin omaa makua miellyttäviä äänensävyjä löytyi, mutta kenestäkään en suurta porua nostaisi jos häntä lavalla jossain produktiossa kuulisin.

Olen vinyylilevyjen hengessä jälleen rikkinäinen levy ja toistan loputtoman huoleni artikulaation merkityksestä. Ymmärrän korkean tessituuran haasteet, mutta kyllä laulun kieli pitäisi pystyä päättelemään korvien avulla, eikä käsiohjelman. Onneksi pahoja tapauksia ei ollut montaa, mutta edelleen kevyt konsonanttikammo on valitettavan yleinen.

Ohjelmistossa suositaan tämä vuonna paljon Mozartin aarioita, jotka hyvin laulajan perustaitoja esittelevätkin. Julian aaria Gounodin Romeosta ja Juliasta on näköjään tänä vuonna tipahtanut hittilistalta. Toissa kerralla siitä saikin yliannostuksen.

Tänään elävänä saimme kuunnella 33 laulajaa. Tuomaristo taisi tauolla vielä katsoa salissa muutaman karsintaan videon välityksellä osallistuvan esityksen. Olisipa nuo voinut näyttää myös meille yleisön jäsenille. Omat korvani alkavat tällaisen pitkän session jälkeen jo hieman väsyä, hattua nostan jälleen kerran tuomaristolle.

Huomenna on hieman lyhyempi päivä, innolla sitä odottelen.

Erathin Hoffmann napakymppiin

Ooppera: Hoffmannin kertomukset - Kansallisooppera 2018-10-19

© 2018 Suomen Kansallisooppera / Heikki Tuuli

Nyt kannattaa satunnaisen oopperassa kävijän tahi teatterin ystävän herätä ja varata kiireesti lippu kansallisoopperan uuteen Hoffmannin kertomukset oopperaan. Saksalaisen Johannes Erathin ohjaus Jacques Offenbachin viimeisestä oopperasta on huipputuotanto, joka on kuorrutettu vielä huippulaulajilla.

Vaikka oopperan juoni ei olisi tuttu, niin käsiohjelman synopsiksen avullakin ohjauksesta saa paljon irti. Tällä kertaa tein itse kotiläksyni hieman pintapuolisesti, enkä lukenut esimerkiksi librettoa yksityiskohtien palauttamiseksi mieleen. Erathin monitasoisesta ja symbolisesta ohjauksesta olisi saanut vielä paljon enemmän irti tarkemman alkupohdiskelun avulla. Tämä ohjaus kestää monia katselukertoja, yksityiskohtia ja tasoja tuntuu olevan niin paljon.

Oopperan toinen päähenkilö, Jenny Carlstedtin upeasti tulkitsema Muusa, saa Erathin käsittelyssä aivan uuden roolin. Hän ei muuttaudukaan lavalla Nicklausseksi, vaan muodostaa Hoffmannin arkkivihollisen Lindorfin peilikuvan. Värimaailman perusteella Hoffmann, Muusa ja Lindorf itse asiassa voisivat olla yksi kokonaisuus, jonka kompleksista sisäistä maisemaa he kaikki kuvaavat. Samoin kuin Olympia, Antonia ja Giulietta kuvaavat yhtä naista erilaisine piirteineen.

Lavastuksen on suunnitellut Heike Scheele. Alkuasetelmassa oopperasali jatkuu projektiona yli lavan, joka syvenee ja muokkautuu monin tavoin tarinan edetessä. Välillä lava on loputon peilikuva horisontin kokoomapisteeseen. Lavaa jaetaan verhoilla tasoihin ja se tuntuu olevan joka puolella, myös katsomossa. Aivan mahtavaa.

Ohjaus on visuaalisesti ja sisällöllisesti niin hieno, että kertakatsomisen perusteella tuntuu että on vain raapaissut pintaa. Näin Erathin Lohengrin ohjauksen Oslossa muutama vuosi sitten. Se jätti hieman ristiriitaiset tuntemukset. Hoffmannin jälkeen olisi mukava tutustua siihenkin uudestaan...

Kansallisoopperan orkesteri ja kuoro olivat hyvässä iskussa Patrick Fourmillierin johdolla. Ja sitten se solistikaarti... Kertakaikkiaan upea ryhmä. Nimiroolissa oli ensi-illassa puolalainen Dominik Sutowicz, hieno tenori. Ihme ettei CV:n perusteella ole enemmänkin kysytty ympäri oopperamaailmaa. Jenny Carlstedtin Muusa oli hieno rooli, hän on myös erinomainen näyttelijä. Tarinoiden päähenkilönaiset olivat vahva trio. Rocio Pérezin Olympia taituroi hienosti ylärekisterissä, Helena Juntusen ja Maesha Brueggergosmanin Antonia ja Giulietta olivat upeaa työtä. Franco Pomponin esittämä "viholliskavalkadi" Lindorf/Coppelius/Dapertutto/Miracle täydensi hienosti pääroolit. Illan esityksessä koko solistikaartin tasaisuus, pienemmät roolit mukaanlukien, teki esityksestä nautittavan.

Kohta jatkan matkaa Lappeenrannan laulukilpailujen ennakkokilpailuun, eilisen Hoffmannin jälkeen korvat on ainakin totutettu laadukkaaseen lauluun, saa nähdä mitä nuoriso tarjoaa tänä viikonloppuna.