Baletti: Stravinsky-ilta - Kansallisooppera 2024-04-19
© 2024 Roosa Oksaharju |
Hieman toistasataa vuotta sitten Igor Stravinsksy mullisti länsimaisen taidemusiikin. Sergei Djagilev tilasi Stravinskylta musiikkia Ballet russes balettiseurueensa esityksiin ja yhteistyön hedelminä Stravinsky toimitti musiikit teoksiin Tulilintu, Petruška, Kevätuhri, Häät ja Pulcinella. Pulcinellassa Stravinsky alkoi karistamaan romantiikan vaikutusta pois ja päätyi uusklassismiin, mutta varsinainen vallankumous kristallisoitui kvinteton keskimmäisessä teoksessa, Kevätuhrissa.
Kansallisoopperan Stravinksy-ilta koostuu Petruškasta ja Kevätuhrista. Petruškan tuotanto on vuokralla Monte Carlon baletista Johan Ingerin koreografiana ja Kevätuhri taasen Nürnbergin baletista Goyo Monteron koreografiana. Kantaesitykset olivat 2018 Petruškalla ja 2019 Kevätuhrilla.
Johan Inger on Petruškassa sijoittanut nukkehahmojen kolmiodraaman moderniin muotimaailmaan. Muotinäytöksen valmistelussa käytetyt mallinuket heräävät eloon ja selvittelevät välejänsä. Rivien välistä voi kuvitella havaitsevansa yhteiskuntakritiikkiä, mutta tanssi vie syystäkin voiton. Päätriossa Hye Ji Kangin suosiosta kisailivat Atte Kilpinen ja Frans Valkama, nukkemestarina Sergei Popov. Erinomainen kvartetti.
Kevätuhrin osalta Goyo Montero vaihtaa näkökulmaa uhraamisesta uhrautumiseen. Lavastuksen keskeinen osa on ylhäältä laskeutuva valokehä, jonka symboliikan jokainen katsoja voi luoda omassa mielessään. Kehää pitää kuitenkin miellyttää ja uhrautua sille, antaakseen pelastautumisen mahdollisuuden muille. Ensimmäinen kokelas ei onnistu, mutta toinen saa halutun lopputuloksen. Pidin kovasti kehän ideasta ja sen symboliikan pohdinnasta. Uhraaminen vs uhrautuminen on ideana valtava muutos. Painopiste siirtyy yhteisöstä yksilöön. Vai siirtyykö? Millainen on yhteisö, jonka puolesta yksilö on valmis uhrautumaan? Uhraamisessa näkökulma on olemassa olevan tilan stabilointi/jatkaminen, uhrautumisessa näkökulma on nykytilan parantaminen tulevaisuudessa, mutta ei omalta osalta, vaan muiden. Siinä muutamia ajatuslähtökohtia omista pika-assosiaatioista. Vahvasti ja vahvaan ryhmätyöskentelyyn perustuvan koreografian uhreina tanssivat hienosti Heidi Salminen ja Giulio Diligente.
© 2024 Roosa Oksaharju |
Petruškassa ja Kevätuhrissa musiikin rooli ja myös sen historiallinen merkitys on vahva. Eritoten Kevätuhri nosti rytmin keskiöön. Tahtilajien ja aksenttien jatkuva vaihtuminen ei ole modernin mathcoren keksintö. Kansallisoopperan orkesteri selvisi haasteesta hienosti Rumon Gamban johdolla. Työntäyteinen ja vaativa ilta orkesterimontussa.
© 2024 Roosa Oksaharju |
Stravinsky-ilta on mielestäni lähes pakollinen vierailu musiikin ystävälle. Konserttiesityksissä Kevätuhria saa onneksi kuulla suhteellisen usein, taitaa kuulua kapellimestarien pakkomielteisiin, mutta nyt on oivallinen tilaisuus myös nähdä teos erinomaisena koreografiana.