Konsertti: Konserttihovi 2013-04-17
Imatran Konserttihovin kevätkausi päättyi jälleen kevyemmän musiikin kera. Illan solisteina olivat Angelika Klas, Seppo Hovi, Pentti Lasanen ja Pekka Sarmanto. Repertuaari kattoi musiikin kenttää aina ooppera-aariasta jazzin ja ikivihreiden kautta tangoon.
Alun Habanera Carmenista Klasin ja Hovin tulkitsemana tuntui lupaavan epäilyttävää iltaa, mutta kun Lasanen ja Sarmanto liittyivät täydentämään kvartetin, niin epäilyt häipyivät svingin notkeeseen. Odottelen vielä ensimmäistä jazz-pianistia joka saisi hovin Bösendorferin kadottamaan lyömäsoitinluonteensa. Klasari-pianisteista siihen on kyennyt monikin. Eihän se mikään itsetarkoitus ole, mutta jotain mystiikkaa siihen taitaa liittyä.
Kvartettina Klas, Hovi, Lasanen ja Sarmanto toimii hienosti. Klas on kelpo laulaja, mutta tietysti ongelmana on hieman minkälaisella äänellä laulaa. Jos mennään oopperaäänellä, niin se ei välttämättä sovi kevyempään ohjelmistoon. Kun taasen ääntä käyttää kevyemmän musiikin ehdoin, niin silloin ilman vahvistusta tulkinta saattaa jäädä vähän vaisuksi. Mutta hienosti Klas homman hoiti. Parhaimpia lopputuloksia olivat Sulle salaisuuden kertoa mä voisin, Ranskalaiset korot ja helmenä Cry me a river.
Minulle illan ehdoton tähti oli kuitenkin Pentti Lasanen. Lasasen klarinetti ja alttofoni soivat todella hienolla tatsilla ja tyylillä. Huilu taisi olla hieman vieraampi instrumentti. Kvartetin alapää oli Pekka Sarmannon sormien ja jousen svengaavassa hyväilyssä.
Oikein viihdyttävä ilta Konserttihovissa. Ainoat mitä jäin jälleen kaipaamaan olivat sikari ja lasillinen tai kaksi elämän vettä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti