Olen yrittänyt bongailla Uljas Pulkkiksen musiikkia aina kun siihen on mahdollisuus. Eilisen kansallisoopperavierailun jälkeen oli nyt hyvä syy jäädä yöksi pääkaupunkiseudulle ja käydä Pulkkiksen oopperan kantaesityksessä. Viisi naista kappelissa pohjautuu Arto Seppälän näytelmään. Sen on oopperalibretoksi muokannut Erik Söderblom. Ohjauksesta vastasi Vilppu Kiljunen.
Näytelmä ei ollut minulle aikaisemmin tuttu, ja jos minun pitäisi nimetä oopperakokonaisuuden heikoin lenkki, se olisi varmaankin libretto. Syvempää pohdintaa varten pitäisi tuntea alkuperäinen näytelmä, mutta jotenkin teksti ei herännyt eloon lavalla. Kysehän on itsemurhan tehneen miehen hautajaistilaisuudesta, johon vainaja on kutsunut "vain" vaimonsa, ex-vaimonsa, rakastajattarensa, äitänsä ja ystävänsä. Oopperan aikana naiset peilaavat suhdettaan vainajaan, toisiinsa ja itseensä.
Pulkkis rakentaa soitinnusta mielenkiintoisesti liittäen jokaiseen hahmoon soittimen; yleisesti ottaen aina kun hahmo laulaa, myös häneen liitetty soitin on äänessä. Myös jos hahmo viittaa toiseen hahmoon, molempien soittimet ovat äänessä. Pidän Pulkkiksen sävelkielestä, hänen musiikissaan tuntuu elävän monen aikakauden tyylit samanaikaisesti.
Vilppu Kiljunen oli rakentanut kelpo ohjauksen varsin vähätapahtumaisesta tarinasta. Suurin draamahan on tekstissä ja sitä Kiljunen kuvitti hyvin. Hienosti tekstin ja musiikin keskelle oli saatu ujutettua virren veisuu ja kukkien laskeminen. Sampo Pyhälän lavastus tarjosi vaaleat tilat kappelille ja vainajan asunnolle.
Illan solistit olivat Hedvig Paulig, Eeva-Maria Kopp, Virpi Räisänen, Riikka Rantanen ja Eeva-Kaarina Vilke. Libretto ei pitkiä aarioita tarjoa, vaan ooppera etenee sisäisen ja ulkoisen dialogin reippaalla vauhdilla. Tasainen ja hyvä naisitus.
Orkesterina oli Lapin kamariorkesteri, jota johti John Storgårds. Todella hyvältä kuulostava orkesteri. Miksi kamarioopperaa ei esitetä enemmän? Enpä panisi pahakseni jos oma lähiorkesterini, Lappeenrannan kaupunginorkesteri, esittäisi vaikkapa yhden kamarioopperan vuodessa. Vaikka vain konserttiesityksenä. Vink, vink...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti