Nuoret paikalliset solistilupaukset olivat pääosassa Lappeenrannan kaupunginorkesterin konsertissa. Lappeenrannan ja Imatran musiikkiopistojen oppilaista oli talvisen koesoiton perusteella valittu yhdeksän nuorta pelimannia esiintymään kaupunginorkesterin edessä nuorten solistien konsertissa.
Näin katsoja/kuuntelijan kannalta tilanne oli varsin mielenkiintoinen. Yleisön joukossa oli normaalia enemmän nuoria ja solistien vanhempia kannustamassa ystäviään ja lapsiaan. Ohjelmistona oli pääosin konserttojen osia, joten valokeilassa olivat nimenomaan nuoret muusikot. Useammalle soittajalle esiintyminen orkesterin kanssa taisi olla ensimmäinen kerta.
Jännityksen ja kevyen jäykkyyden havaitsi melkein kaikista solisteista. Juuri tällaisia tilaisuuksia tarvitaan, jotta tilanteeseen totutaan ja esiintyminen tulee luontevaksi. Muutamalla esiintyjällä tuli hetkellinen nuottikato, toinen unohtajista kävi kapellimestarin partituurista tarkistamassa tilanteen ja palattiin muutama tahti taaksepäin. Ei nuottien käyttäminen mikään häpeä ole. Ensimmäisissä konserteissa ne voi varsin hyvin pitää mukana. Sitten kun esiintymisrutiini on kunnossa, voi nuotit jättää pukuhuoneen puolelle.
En ryhdy ruotimaan jokaista illan solisteista erikseen, vaan yleisenä huomiona kaikista olkoon se, että lahjoja on kovasti kaikilla. Rutiinin ja harjoittelun avulla päästään sitten siihen tilaan, että lavalla voi oikeasti alkaa nauttia musiikista. Musiikin perussanasto on kaikilla soittajilla hallussa. Kaikki osaavaat jo muodostaa sanoista lauseitakin. Mutta lauseiden yhdistäminen kappaleiksi ja isommiksi kokonaisuuksiksi on vielä monella hakusessa.
Mainitaan muutama omista suosikeista nimeltäkin. Konsertin ensimmäisen puoliskon päätti viulisti Alina Marttinen soittamalla Mendelssohnin e-molli viulukonserton ensimmäisen osan. Marttinen saa viulunsa laulamaan ja soitosta kuultaa musikaalinen ote, hienoa. Toinen suosikki oli toisen puoliskon päättänyt Pentti Ranta Beethovenin kolmannen pianokonserton ensimmäisen osan kanssa. Käsiohjelman mukaan kyseessä oli Rannan ensimmäinen yhteissoitto orkesterin kanssa. Se kyllä kuuluikin välillä, ehkäpä nuorella kapellimestari Erkki Lasonpalollakin oli osuutta pieniin hämäryyksiin. Mutta kokonaisuutena Rannan Beethoven tulkinta oli ehdottomasti illan kypsin näkemys. Mielestäni hänen soitostaan kuuluu selkeästi opettajansa (Vjatcheslav Novikov) vaikutus.
Mukava ilta jälleen Lappeenranta-salissa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti