Konserttihovin kevään päätöskonsertti hoidettiin paikallisesti Etelä-Karjalaisin voimin. Täytyy varmaankin alkaa luopua paikallisten muusikkojen kohdalla luonnehdinnasta "positiivisesti yllättynyt"; se kun tuntuu sopivan kaikkiin konsertteihin. Joko minut on helppo yllättää tai sitten taso on hyvä. Toivon kyseessä olevan jälkimmäisen vaihtoehdon.
En tunne tarkoin taustoja, mutta käsittääkseni tämänkin päiväisen kokoonpanon taustalla on viulistikaksikko Päivikki Nykter ja Riitta Lind. He ovat saaneet seurakseen muusikoita Lappeenrannan kaupunginorkesterista, sekä muita Etelä-Karjalaistaustaisia soittajia/opiskelijoita. Tänään lauteilla olivat mukana trumpetisti Ismo Varis, alttoviulisti Taija Pelkonen, sellisti Susanna Syrjäläinen, pianisti Pinja Kauhanen, sopraano Emmi Kaijansinkko ja klarinetisti Jorma Lautanen.
Ohjelman aloituksena oli Händelin D-duuri sarja trumpetille. Kokoonpanona trumpetti, jousikvartetto ja piano. Alussa mielestäni balanssi oli hieman pielessä. Trumpetti korostui hieman liikaa. Pianon kannen olisin avannut jo tässä, se jäi hieman taustalle ja kuulosti tietysti nuhaiselta kansi kiinni. Itse musisointi oli sitä vastoin raikasta.
Toisena ohjelmassa oli Reinhold Glièren Kahdeksan duoa viululle ja sellolle, opus 39. Glière on jälleen kerran minulle tuntemattomampi säveltäjä johon oli ilo tutustua. Soittajapari Nykter ja Syrjäläinen ilahdutti myöskin. Nuori sellisti Syrjäläinen on hieno muusikko. Kenties hän tarvitsisi täyteläisemmän äänen omaavan sellon. Uskoakseni Syrjäläinen on ylittänyt instrumenttinsa rajat.
Korvien hemmottelu jatkui Schubertin laululla Der Hirt auf dem Felsen. Kaijansinkko, Lautanen ja Kauhanen tulkitsivat komeasti Schubertin tunnetun liedin. Kaijansinkolla on heleä, kaunis sopraanoääni. Saksan kielen tarkempaa lausumista jäin kenties hieman kaipaamaan.
Konsertin päätti Glazunovin Viisi novellettia, opus 15. Nuoren Glazunovin teos kirjoitettu jousikvartetolle, ja kelpo kvartetto tänään lavalla olikin. Erityisesti kolmannen osan harras, introvertti tunnelma välittyi hienosti. Sen jälkeisessä valssissa tosin taisi olla pieniä vaikeuksia. Viimeisen osan musiikillisista ansioista (sävellyksen osalta) en ole aivan vakuuttunut, olisi syytä kuulla se uudelleen.
Kiitos Konserttihoville hienosta keväästä! Ennakkotiedot syksyn ohjelmistosta lupaavat hyvää jatkoa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti