Sofian Ring: Götterdämmerung

Ooppera: Götterdämmerung - Bulgarian kansallisooppera, Sofia 2015-07-09

Plamen Kartaloff Ring ohjaus piti komeasti korkean tasonsa loppuun asti. Tetralogian edetessä lavastus monipuolistui, mutta edelleen geometrinen perusteema oli kaiken pohjana. Mandorla antoi vulvana Jumalten tuhossa synnyn nornien kehruu kehrälle. Prologin edetessä mandorla muodostaa laivan jonne Siefried ratsastaa kartiogranellaan ja lähtee matkaamaan Reinillä kohti uusia seikkailuja.

Guntherista Kartaloff on tehnyt astronomin, jolla on oma observatorio. Ja siellähän kaukoputket ovat tietysti lieriön muotoisia. Siegfried-oopperan lopun avaruusprojisoinnit ja asusteiden scifi-henkisyys taitavat muodostaa avaruudesta yhden ohjauksen sivuteemoista. Tätä tukevat myös Gutrunen plateettataulut Gibichungien salissa.

Toisessa näytöksessä metallitankoverkko tekee paluun lavalle ja kukapa muukaan kuin Hagen käy siellä verkossa punomassa juoniaan. Alberichan on Jumalten tuhossa laulurooli, mutta Kartaloff antaa muutenkin Alberichille paljon lava-aikaa. Hän piipahtelee lavalla tuon tuosta tarkkailemassa tapahtumia. Hänhän koko pyörän laittoi pyörimään.

Hagenin keihäs kohtaa Siegfriedin selän keihään kärjen muotoisessa lavasteessa. Siegfried kuolee näin keihäästä keihään kärjen päälle ja matkaa viimeiset matkansa tuossa samassa seinättömässä ja kannettomassa ruumisarkussa. Kuoroa Kartaloff käyttää lavasteen tavoin. Kuorolaisten kartiopiikkihartia-asusteisiin kuului korkealla oleva siipilisäke, joka korosti kuoron lavasteluonnetta.

Jumalten tuhon lopun Kartaloff supistaa tyhjään näyttämöön ja yhden sinisen spottivalon valaisemaksi rinkulaksi. Onko maailmankaikkeus supistunut energiapalloksi ja odottaa uutta alkuräjähdystä?

Jumalten tuhossa taisi olla tämän kesäisen Ringin paras laulajakaarti. Valkyyrian Siegmund, Martin Iliev, lauloi tänään Siegfriedin. Verrattuna Kostadin Andreevin versioon toissapäivältä, oli tulkinta huomattavasti parempi. Kolmesta eri Brünnhilden esittäjästä tänään oli vuorossa Yordanka Derilova. Ehdottomasti paras heistä, vaikka Derilovan äänensävy on minun makuuni turhan lihaisa. Angel Hristovin äänestä puuttui Haageniin se matalin botne, mutta mielellään häntäkin kuunteli.

Orkesterille sattui tällä kerta taas hieman avoviritteisempi ilta, mutta ei sekään oopperailtaa saanut pilattua.

Sofian Ring on ollut kokonaisuutena erittäin positiivinen kokemus. Ohjauksen tyylikkyys ja tasaisuus ovat sen keskeinen voima, mutta samalla täytyy nostaa hattua tasaiselle laulajakaartille. Se toimii samalla hyvänä muistutuksena siitä, että nautittavaa oopperaa pystyy tekemään ilman niitä supertähtiäkin. Erich Wächter suoritti tasaista työtä läpi Ringin, mutta soittajat voisivat kiinnittää ihan perusasioihin enemmän huomiota. Ei noin paljon viremuljahduksia pitäisi tulla. Ensi kesänä taitaa Sofiassa mennä Tristan, mutta jos Ring vielä palaa, niin voin sitä lämpimästi suositella.