Ensi viikolla on tarkoitus piipahtaa Savonlinnassa katsastamassa uusi Lohengrin ohjaus. Päätin virkistää Lohenrgin muistikuvia katsomalla viimeisimmän DVD-hankintani. Wienin valtionoopperan tuotanto on tallenne vuodelta 1990. Ohjauksesta vastaa Wolfgang Weber ja kapellimestarina on Claudio Abbado.
Ohjaus noudattelee partituurin ja libreton ohjeita, kuitenkin välttäen Lohengrinin klassisia ongelmia. Joutsenen vetämää purtta ei nähdä, vaan joutsen profiili ilmaantuu (projektiona?) lavan taustakankaalle. Lavasteet antavat mielikuvaa massiivisemmastakin linnasta, mutta toisen näytöksen alun tuntu on varsin ahdas. Valaistus ja tunnelma on läpi oopperan hieman pimeän oloinen, mutta toimii ihan hyvin. Kuten mainitsin perinteisen mallin mukaan mennään, joten ohjauksesta ei sen enempää.
Laulajakaarti onkin sitten varsin nimekäs. Nimiosassa on Plácido Domingo, joka vakuuttaa minut täysin. Näin Domingon elävänä lavalla pari vuotta sitten Parsifalina ja muistot ovat kultaiset. Ehkei Domingon saksan ääntämys ole parhaimmasta päästä, mutta musikaalisuus ja tulkinta eivät jätä toivomisen varaa. Domingo tuntuu olevan aika selkeä on/off hahmo häneen suhtautumisensa kanssa. Jotkut eivät voi sietää ollenkaan. Minä olen vahvasti on-puolella. :)
Elsan roolin laulaa Cheryl Studer. Hän lauloi roolia tuohon aikaan myös Bayreuthissa ja oli hyvässä iskussa myös tämän nauhoitteen tekemisen aikaan. Ehkäpä lavatulkinta on hieman turhan eteerinen, mutta laulu kuulostaa hyvältä. Kuningas Heinrichinä on Robert Lloyd, hyvä ääni hänelläkin mutta hyppysellinen lisää kuninkaallista muhkeutta ei olisi ollut pahitteeksi.
Oopperan pahana parina, Friedrichinä ja Ortrudina olivat Hartmut Welker ja Dunja Vejzovic. Hyvä parivaljakko, joka kunnostautui toisessä näytöksessä. Vejzovicin Ortrud oli varsin hyytävä hahmo.
Orkesteri kuulosti hienolta, mikä ei ole suuri yllätys Wienin valtionoopperalta. Äänitys on välillä hieman kapean oloinen, eikä aivan vastaa modernimpien tallenteiden tasoa. Abbadon johtaminen on varmaa, vaikka suurimpien tunnemyrskyjen pauloihin ei sukelletakkaan.
Kaikin puolin suositeltava tallenne. Piti käydä DVD-hyllyllä laskemassa Lohengrin versiot. Kaikkiaan löytyy seitsemän eri versiota. Parhaana pidän edelleen Nagano-Lehnhoff parin tuotantoa Baden-Badenista muutaman vuoden takaa, mutta tämä Wienin versio puolustaa hyvin paikkaansa hyllyssä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti