Konsertti: Lappeenranta-sali 2014-02-13
Lappeenranta-salissa saatiin taasen nauttia Saimaa Sinfonietan täyteläisestä sointimaisemasta. Kapellimestarivierailija Peter Gribanovin kanssa Brahmsin viulukonserton piti alunperin soittaa Stanislav Izmailov, mutta sairastumisen vuoksi viulun kanssa Lappeenrannassa taituroi Ji-Won Song.
Beethoven fanin päiväannos täytettiin tällä kertaa Coriolan alkusoitolla. Mukavaa vaihtelua Egmontiin ja Leonore versioihin. En muistanutkaan kuinka raikas Coriolan on. Samalla oivallinen tilaisuus totutella Saimaa Sinfonietan isompaan soundiin. Gribanov tuntui kelpo kapulta heti alusta alkaen.
Gribanovin kelpo kapuilu jatkui Brahmsin viulukonsertossa. Gribanov tarjosi Songille kaikki edellytykset räiskyä ja loistaa hienon orkesterin kanssa. Valitettavasti Ji-Won Song jätti minut soitollaan vähän kylmäksi. Nuotit tulivat ihan niin kuin vaikeassa konsertossa pitääkin, mutta solistinen ote jäi vaisuksi. Kyllä Brahmsin viulukonsertossa solistin pitäisi ottaa vähän vapauksia ja antaa viulun muljautella kuuntelijoiden sydämiä. Onhan kyse tietysti makuasioista ja väliajalla kuulin monien Songin soitosta pitäneen. Kelpo viulisti hän on, mutta jos vertaan häntä vaikkapa viime viikkoiseen solistiin Petteri Iivoseen, niin Iivonen on useampaa kertaluokkaa parempi musiikkihypnotisoija.
Ilta päättyi taas Mendelssohnin sinfoniaan. Tänään oli vuorossa numero kolmonen, "Skottilainen". Suuri rakkaus Mendelssohnin sinfonioihin ei syttynyt vieläkään. Ensimmäisessä osassa ilahdutin itseäni kuvitellessani kuulevani esikaikuja Lentävästä Hollantilaisesta. Toisessa osassa klarinetisti Jorma Lautanen osoitti taas pelimannin kykynsä. Gribanovkin jatkoi hyvää työskentelyään. Tervetuloa toistekin.
Iso orkesteri - Kiva ilta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti