lauantai 25. helmikuuta 2023

Raymonda löytää oman polkunsa

 Baletti: Raymonda - Kansallisooppera 2023-02-24


Varsin paljon oli ajankohtaisia konnotaatioita ladattu Kansallisbaletin uuteen Raymonda tuotantoon. Ranskalaisen linnan sijaan espanjalainen ohjaaja Tamara Rojo on siirtänyt tarinan Krimin sotaan 1800-luvun puoliväliin. Kun vielä tuon sodan yhden osapuolen, Osmanien valtakunnan, lippu on myös nykyisen Turkin lippu, ja baletissa tanssitaan unkarilaisia tansseja, niin nykyisen maailmanpoliittisen tilanteen symboleja on tarpeeksi masentamaan tanssitaiteen ystävää.

© 2023 Roosa Oksaharju

Raymonda on minulle balettiin myöhään kypsyneenä aikaisemmin tuntematon klassikko. Alexandr Glazunovin musiikkiin alun perin Marius Petipan tekemän koreografian pohjalta on Rojo muokannut uuden versionsa. Krimin sodan puolelta hän mallintanut mukaan Florence Nightingale sairaanhoitajalegendaa ja vapauttaa lopulta Raymondan kahden miehen loukusta modernin itsenäisen naisen malliksi. Hyvä päivitys.

Raymondan ensi kertaa kokevalle päällimmäinen tunne baletista on sen venytetty pituus. Kahden väliajan kanssa (25+20min) kokonaiskesto on noin 170 minuuttia. Sinänsä aika ei ole pitkä Wagnerin näyttämötaiteen ystävälle, mutta marginaalisen tarinan sisältämät toistot alkavat tuntua hieman puuduttavilta näyttävyydestään huolimatta. Tämä ei ole Rojon, tuotantotiimin tai tanssijoiden vika. Otan ongelman omille harteilleni. Itse leikkaisin balettia hieman...

© 2023 Roosa Oksaharju

Raymonda sisältää monia hienoja kohtauksia. Ensimmäisen näytöksen unikohtaus Nightingale-lyhtyineen on komea. Oma ehdoton suosikkini oli Raymondan roolin upeasti tanssineen Rebeccan Kingin soolo kolmannessa näytöksessä cimbalomin säestämänä. En muuten ollut aikaisemmin edes tiennyt moisen instrumentin olemassaolosta ja ihastuin siihen kertaheitolla.

Rojo oli hienosti mallintanut Sisar Clemencen vartalonkieltä kuvaamaan tämän luonnetta. Claire Teisseyre tulkitsi tätä hoiturihengetärtä kauniisti. Raymondan rakkaudesta kilvoittelivat Michal Krčmář ja Johan Pakkanen. Virkistävää ettei kilvoittelu tapahtunut perinteisesti miesten kesken, vaan kilvoittelu oli Raymonda sisäistä puuhaa.

© 2023 Roosa Oksaharju

Paljon oli Raymondassa hyvää, tuo kesto ja toisteisuus oli omaan makuuni pahimmat puutteet. Ehkäpä seuraavalla kerralla näen jotain enemmän.

Ai niin, kolmannen näytöksen kansantanssijoiden asut olivat upeat, lavastuksesta ja puvuista vastasi Anthony McDonald.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti